Heijastuksia

28.10.2018

Olemmeko todella sitä mitä itse itsestämme ajattelemme vai olemmeko sitä, mitä muut meissä näkevät? Ihminen heijastaa itseään muista ja usein samankaltaiset hakeutuvat samaan seuraan. Oman olemisen merkitys korostuu kun miettii mitä elämältä haluaa. Olenko tehnyt päätökset aivan itse vai antanut muiden vaikuttaa niihin? Elänkö sellaista elämää, kuin itse haluan? Jos rehellisesti vastataan kysymyksiin, niin varmasti muiden odotukset tai mielipiteet ovat vaikuttaneet siihen, missä tällä hetkellä mennään. Haemme tukea muilta ja toteutamme itseämme tietyissä rajoissa, joita yhteiskunta meille rajoittaa. Myös opitut käyttäytymismallit vaikuttavat päätöksiimme ja ajatuksiimme. Meitä on opetettu ajattelemaan ja käyttäytymään tietyllä tavalla, yhteiskunnan odottamilla käyttäytymismalleilla. Olenko silloin todella oma itseni?

Ihmiset näkevät meidät eritavoin ja kiinnittävät huomiota ei asioihin. Meillä on yksi persoona, minkä eripuolet näkyvät meidän eri rooleissa. Esim. työpaikalla ihmiset voivat pitää sinua ahkerana, kotona taas rakastavana jne. Mutta näkeekö kukaan koskaan ihmisen kaikkia puolia? Vai olemmeko heijastuksia vain sisimmästämme? Ihminen heijastaa itseään muista ja näkee toisessa samoja piirteitä kuin itsessään. Näemme toisissa ne piirteet jotka haluamme nähdä ja ne muut voimme helposti jättää huomioimatta, jos niin haluamme. 

Ihminen on monimutkainen kokonaisuus ja sen kaikkia saloja tuskin koskaan saadaan selville. Tärkeintä on tehdä ja elää niin kuin itselle ja läheisille on parasta. Rakkaus muita kohtaan vie meidät pitkälle ja kun toisia kunnioittaa kuin itseään, ei voi eksyä polulta. Olemme kaikki erilaisia, mutta kuitenkin arvoltaan ihan samanlaisia. Hymy on lyhyin matka kahden ihmisen välillä ja kun ottaa muutkin huomioon, saa itse hyvää takaisin. Vaikka vain heijastaisimme toisiamme vain hetken, on ystävällisyys tie mukavaan kohtaamiseen. Voimme kehittyä kokoajan mutta miksi uuden kohtaaminen on niin hankalaa? Jos näemme ihmisestä vain yhden puolen jää toinen puoli kokonaan pimentoon. Aina kannattaa katsoa kahdesti.